| Chapter 77 |
1 | Veisuunjohtajalle; Jedutunin tapaan; Aasafin virsi.
|
2 | Minä korotan ääneni Jumalan puoleen ja huudan; minä korotan ääneni Jumalan puoleen, että hän minua kuulisi.
|
3 | Ahdistukseni aikana minä etsin Herraa; minun käteni on yöllä ojennettuna eikä väsy; minun sieluni ei lohdutuksesta huoli.
|
4 | Minä muistan Jumalaa ja huokaan; minä tutkistelen, ja minun henkeni nääntyy. Sela.
|
5 | Sinä pidät minun silmäni valveilla; minä olen niin levoton, etten voi puhua.
|
6 | Minä ajattelen muinaisia päiviä, ammoin menneitä vuosia.
|
7 | Minä muistan yöllä kanteleeni, minä mietiskelen sydämessäni, ja minun henkeni tutkii:
|
8 | Hylkääkö Herra ikiajoiksi eikä enää osoita mielisuosiota?
|
9 | Onko hänen armonsa mennyt ainiaaksi, onko hänen lupauksensa lopussa polvesta polveen?
|
10 | Onko Jumala unhottanut olla armollinen, onko hän vihassaan lukinnut laupeutensa? Sela.
|
11 | Minä sanoin: tämä on minun kärsimykseni, että Korkeimman oikea käsi on muuttunut.
|
12 | Minä muistelen Herran tekoja, minä muistelen sinun entisiä ihmetöitäsi.
|
13 | Minä tutkistelen kaikkia sinun töitäsi, minä mietin sinun suuria tekojasi.
|
14 | Jumala, sinun tiesi on pyhä; kuka on jumala, suuri niinkuin sinä, Jumala?
|
15 | Sinä olet Jumala, joka teet ihmeitä, sinä olet ilmoittanut voimasi kansojen seassa.
|
16 | Käsivarrellasi sinä lunastit kansasi, Jaakobin ja Joosefin lapset. Sela.
|
17 | Vedet näkivät sinut, Jumala, vedet näkivät sinut ja vapisivat, ja syvyydet värisivät.
|
18 | Pilvet purkivat vettä, pilvet antoivat jylinänsä, sinun nuolesi lensivät.
|
19 | Sinun pauhinasi ääni vyöryi, salamat valaisivat maan piirin, maa vapisi ja järkkyi.
|
20 | Meren halki kävi sinun tiesi, sinun polkusi läpi suurten vetten, eivätkä sinun jälkesi tuntuneet.
|
21 | Sinä kuljetit kansasi niinkuin lammaslauman Mooseksen ja Aaronin kädellä.
|