| Chapter 64 |
1 | Veisuunjohtajalle; Daavidin virsi.
|
2 | Kuule, Jumala, minun ääneni, kun minä valitan, varjele minun elämäni vihollisen pelosta.
|
3 | Kätke minut pahain seuralta, väärintekijäin riehuvalta joukolta,
|
4 | jotka hiovat kielensä kuin miekan, jännittävät jousensa, nuolinaan karvaat sanat,
|
5 | salaa ampuaksensa nuhteettoman. He ampuvat häntä äkisti eivätkä kavahda.
|
6 | He pysyvät lujina pahoissa aikeissaan, he kehuvat, kuinka he virittävät pauloja, he sanovat: "Kuka ne näkee?"
|
7 | He miettivät vääryyksiä: "Meillä on juoni valmiiksi mietittynä". Syvä on miehen sisu ja sydän.
|
8 | Mutta Jumala ampuu heidät nuolella, äkisti kohtaavat heitä iskut.
|
9 | He joutuvat kompastukseen, heidän oma kielensä langettaa heidät; kaikki, jotka heidät näkevät, nyökyttävät ilkkuen päätään.
|
10 | Ja kaikki ihmiset peljästyvät; he julistavat Jumalan töitä ja ottavat vaarin hänen teoistansa.
|
11 | Vanhurskas iloitsee Herrassa ja turvaa häneen, ja kaikki oikeamieliset kerskaavat.
|