| Chapter 7 |
1 | "Eikö ihmisen olo maan päällä ole sotapalvelusta, eivätkö hänen päivänsä ole niinkuin palkkalaisen päivät?
|
2 | Hän on orjan kaltainen, joka halajaa varjoon, ja niinkuin palkkalainen, joka odottaa palkkaansa.
|
3 | Niin olen minä perinyt kurjuuden kuukaudet, ja vaivan yöt ovat minun osakseni tulleet.
|
4 | Maata mennessäni minä ajattelen: Milloinka saan nousta? Ilta venyy, ja minä kyllästyn kääntelehtiessäni aamuhämärään asti.
|
5 | Minun ruumiini verhoutuu matoihin ja tomukamaraan, minun ihoni kovettuu ja märkii.
|
6 | Päiväni kiitävät nopeammin kuin sukkula, ne katoavat toivottomuudessa.
|
7 | Muista, että minun elämäni on tuulen henkäys; minun silmäni ei enää saa onnea nähdä.
|
8 | Ken minut näki, sen silmä ei minua enää näe; sinun silmäsi etsivät minua, mutta minua ei enää ole.
|
9 | Pilvi häipyy ja menee menojaan; niin myös tuonelaan vaipunut ei sieltä nouse.
|
10 | Ei hän enää palaja taloonsa, eikä hänen asuinpaikkansa häntä enää tunne.
|
11 | Niin en minäkään hillitse suutani, minä puhun henkeni ahdistuksessa, minä valitan sieluni murheessa.
|
12 | Olenko minä meri tai lohikäärme, että asetat vartioston minua vastaan?
|
13 | Kun ajattelen: leposijani lohduttaa minua, vuoteeni huojentaa minun tuskaani,
|
14 | niin sinä kauhistutat minua unilla ja peljästytät minua näyillä.
|
15 | Mieluummin tukehdun, mieluummin kuolen, kuin näin luurankona kidun.
|
16 | Olen kyllästynyt, en tahdo elää iankaiken; anna minun olla rauhassa, sillä tuulen henkäystä ovat minun päiväni.
|
17 | Mikä on ihminen, että hänestä niin suurta lukua pidät ja että kiinnität häneen huomiosi,
|
18 | tarkastat häntä joka aamu, tutkit häntä joka hetki?
|
19 | Etkö koskaan käännä pois katsettasi minusta, etkö hellitä minusta sen vertaa, että saan sylkeni nielaistuksi?
|
20 | Jos olenkin syntiä tehnyt, niin mitä olen sillä sinulle tehnyt, sinä ihmisten vartioitsija? Minkätähden asetit minut maalitauluksesi, ja minkätähden tulin itselleni taakaksi?
|
21 | Minkätähden et anna rikostani anteeksi etkä poista pahaa tekoani? Sillä nyt minä menen levolle maan tomuun, ja jos etsit minua, niin ei minua enää ole."
|